Siamilaiset kissat ovat ulkonäöltään yksi tyylikkäimmistä kissaroduista. Niillä on tietynlainen ruumiinrakenne sekä omaleimainen turkin kuviointi, minkä ansiosta niin kissaihmiset kuin maallikotkin tunnistavat ne välittömästi. Siamilaiskissojen turkin väri vaihtelee valkoisesta norsunluun värisestä tumman harmaaseen. Ruumiin kärkiosat (kissan ns. pointit eli pään naamio, korvat, häntä ja tassut) ovat aina tummempaa värisävyä kuin keskivartalo.
Kaikki siamilaiskissat syntyvät valkoisina. Kärkiosien väri alkaa kehittyä ensimmäisten elinkuukausien aikana. Myöhemmin vuosien mittaan vanhentuessaan siamilaiskissojen turkki tyypillisesti jonkin verran tummuu. Tässä opas siamilaiskissan eri värimuunnoksista.
Siamilaiskissojen eri värit
Yhdysvaltalainen CFA (Cat Fanciers Association) hyväksyy vain neljä siamilaiskissan värimuunnosta. Värimuunnokset perustuvat kissan vartalon ääreisosien väriin. Tämä tarkoittaa, että siamilaiskissan turkki sen pointeissa eli kasvoissa, korvien kärjissä, jaloissa, tassuissa, tassunpohjissa ja hännässä on tietyn värinen, ja turkki muussa vartalossa on tyypillisesti valkoista tai harmaata. Tällaista väritystä kissassa kutsutaan naamioinniksi. Naamiovärin tulee olla selkeästi erotettavissa muusta karvasta. Oli siamilaiskissan naamioväri mikä tahansa, sen silmät ovat aina syvän siniset.
Neljä alkuperäistä siamilaisväriä ovat ruskeanaamio (seal point: mustanruskeat pointit), sininaamio (blue point: siniharmaat pointit), suklaanaamio (chocolate point: vaaleanruskeat pointit) ja lilanaamio (lilac point: punertavanruskeat pointit).
Siamilaiskissoja voi olla myös muunvärisinä, mutta ne ovat yleensä sekoitus näistä alkuperäisväreistä tai muista kissaroduista. Artikkelista ensimmäisenä löydät kuvaukset neljästä alkuperäisestä siamilaiskissan naamioväristä, minkä jälkeen esitellään myös muutama jalostuksella kehitetty risteytysväri.
1. Ruskeanaamio (Seal Point Siamese Cat).
Ruskeanaamioilla on musta, tummanruskea (seal brown) tai tummanharmaa pointti. Turkin väri muussa vartalossa on huomattavasti vaaleampi, vaihdellen vaalean kellanruskean ja kermanvärisen välillä.
Ruskeanaamio on siamilaisen kissan alkuperäinen väri. Kaikki muut värit ovat siis tämän version muunnelmia tai diluutioita (diluutio = vaaleampi sävy väristä). Ruskeanaamio on yleisin kaikista siamilaiskissojen eri väreistä.
2. Sininaamio (Blue Point Siamese Cat).
Sininaamioväritys on siamilaiskissojen värimuunnoksista harvinaisimpia. Sininaamion pointeissa on harmaa, kylmä sävy, ja häivähdyksiä sinisestä. Myös selässä on naamioinnin sävyistä sinertävää varjostusta. Rintaa ja vatsaa kohden mentäessä turkin väri vaalenee jäänvalkoiseksi. Sininen on ruskean diluutioväri.
Sininaamiokissojen harvinaisuus tekee niistä suhteellisen kalliita. Pelkästään kissan ostohinta voi olla 800-1000 dollaria. Näyttelytasoiset siamilaispennut ovat huomattavasti kalliimpia, niiden hinnat nousevat jopa 2500 dollariin. Sininaamiosta haaveilevalle sijoituskotina toimiminen voi olla yksi vaihtoehto kalliin hankintahinnan välttämiseksi. Kissanpentua harkitessa on toki muistettava, että myös kissan hoito ja ylläpito aiheuttavat aina kustannuksia.
3. Suklaanaamio (Chocolate Point Siamese Cat).
Suklaanaamion pointit ovat maitosuklaanväriset, sävy lämmin. Vartalo on vaalean norsunluun värinen, millaisena se myös pysyy koko eliniän (toisin kuin ruskeanaamion turkin väri yleensä tummuu kissan vanhetessa). Joskus vartalon turkissa on mukana myös kanelinvaaleanpunaista. Suklaanaamiot jalostettiin alunperin vaaleista ruskeanaamioista.
Suklaanaamioilla tassunpohjat (ja joskus myös nenänahka) ovat pohjasävyltään vaaleanpunaiset. Näistä viimeistään erottaa ruskeanaamion ja suklaanaamion toisistaan, nimittäin ruskeanaamion nenä ja polkuanturat ovat aina tummanruskeat.
4. Lilanaamio (Lilac Point Siamese Cat).
Lilanaamio tunnetaan Yhdysvalloissa myös nimellä huurrenaamio (Frost Point Siamese). Tämä johtuu siitä, että lilanaamion pointit ovat väriltään huurteisen harmaat. Harmaan joukossa on mukana pieni ripaus myös vaaleanpunaista sävyä. Lilanaamion vartalo on puhtaanvalkoinen, ei varjostusta. Nenä ja polkuanturat ovat laventelinvaaleanpunaiset. Lila on suklaan diluutioväri.
Lilanaamio on väriltään vaalein siamilaisten neljästä alkuperäisestä naamioväristä. Lilanaamiot pysyvät vaaleina myös ikääntyessään.
Muita siamilaiskissojen värejä
Edellä kuvatut neljä klassista naamioväriä ovat siis ainoat yhdysvaltalaisen CFA:n hyväksymät siamilaiskissan värimuunnokset. Jotta voitaisiin jalostaa muun värisiä siamilaisia, niitä täytyy ensin risteyttää muiden kissarotujen kanssa. Minkä jälkeen kissat on risteytettävä uudelleen siamilaisten kanssa, jotta saadaan aikaan naamiokuvio ja siamilainen vartalotyyppi. Näin luodaan esim. puna-, kerma-, kilpikonna- ja tabbynaamiovärit. Yhdysvalloissa CFA luokittelee nämä risteytysvärit ihan erilliseksi rodukseen (ns. colourpoint-värisiksi lyhytkarvoiksi), kun taas Euroopassa kyseiset värimuunnokset hyväksytään kuitenkin siamilaisen kissan värivariaatioiksi.
Seuraavaksi esitellään muutamia risteytyksellä aikaansaatuja värimuunnoksia.
Punanaamio (Red Point Siamese Cats).
Punanaamion jalostus lähti alunperin liikkeelle risteyttämällä ruskeanaamioinen siamilainen punaisen brittiläisen lyhytkarvatabbyn kanssa. Punanaamioilla on maidonvalkoinen vartalo ja lämpimän kullanpunainen naamio. Punanaamioilla esiintyy usein hentoja tabbykuvioita päässä, jaloissa ja/tai hännässä.
Kermanaamio (Cream Point Siamese Cat).
Kermanaamio on siamilaisen kissan, punaisen lyhytkarvaisen ja abessinialaisen risteytys. Naamiointiväri vaihtelee ruskeankeltaisesta vaaleanpunaisenkermanväriseen. Vartalo on maidonvalkoinen. Nenänpää ja polkuanturat ovat vaaleanpunaiset.
Tabbynaamiot (Lynx Point Siamese Cats).
Tabbynaamiot ovat siamilaisen kissan ja lyhytkarvaisen tabby-kuvioisen kissan risteytyksiä. Tabbynaamioiden pointit ovat raidalliset. Raitojen värit voivat vaihdella (vaihtoehtoja ovat esim. ruskea-, suklaa-, sini-, lila-, puna- tai kermatabbynaamio).
Valkoinen siamilainen (Foreign White).
Valkoinen siamilainen (Foreign White) on poikkeus siamilaisten naamiokissojen joukossa, koska sen turkki on kokonaan puhtaanvalkoinen ilman ääreisosien naamiointia. Silmät ovat kirkkaan siniset kuten kaikilla muillakin siamilaisilla. Valkoisten siamilaisten jalostus alkoi 1960-luvulla Englannissa, jolloin siamilaisia ruskeanaamioita alettiin risteyttää valkoisten brittiläisten lyhytkarvojen kanssa.
Siamilaiskissojen muut ominaisuudet
Erilaisista värimuunnelmista huolimatta siamilaiskissat ovat muilta ominaisuuksiltaan ja luonteenpiirteiltään keskenään kuitenkin kaikki samanlaisia. Mikään tietty värimuunnos ei siis ole toiseen verrattuna esim. äänekkäämpi tai sosiaalisempi.
Rotumääritelmän mukaan siamilaiset ovat lyhytkarvaisia, lihaksikkaita mutta siroja, keskikokoisia kissoja. Pää on pitkähkö ja kapea, korvat ovat suuret ja kolmionmalliset. Silmät ovat vinot ja mantelinmuotoiset. Keskimääräinen odotettavissa oleva elinikä on noin 15 vuotta. Perinnöllisiä vakavia rakennevikoja ei ole.
Luonteeltaan siamilaiset ovat vilkkaita ja seurallisia, ja tyypillisesti ne voivat vaatia omistajaltaan paljon huomiota esim. äänekkäästi naukumalla. Voimakkaan tempperamentin sanotaan olevan rodulle ominaista. Siamilaiset ovat yksi älykkäimmistä kissaroduista.
